Urmo kesäduunissa

Urmo oli tänään kirjaimellisesti tutustumassa työelämään ja kunnon ammantinvalintakysymysten äärillä :-) Ehkä kuitenkin pystyttäydytään pelastuskoiran uravalinassa vaikka selkeitä lahjoja löytyy niin työnjohto kuin seurustelu-upseerin virkoihin.

Aamusella kahvinjuonnin ja keppileikkien jälkeen lähdettiin liikenteeseen ja etsimään ensiapua Hondalle. Urmo takarontissa ajoin auton autonosturinpäälle ja sinne meidät molemmat nostettiin yläilmoihin. Urmo vilkaisi pari kertaa ikkunasta ja otti lepoa huollon ajan. Auto tuli kuntoon ja matka jatkui kohti mattorantaa.

Mattorannassa Urmo tarkkaili kiinnostuneena matonpesijöiden puuhia ja keräsi kehuja :-) Sinnikkäästi Urmo seisoskeli minun vieressä vaikka mäntysuopa vaahtosi ja huuhteluvesi roiskui. Matot saatiin puhtaaksi ja matka jatkui muorilaan.

Muorilassa Urmolla on omat ruutininit ennen kuin mennään sisälle. Tilukset on takastettava ja varmistettava, että ylimmääräisiä tunkeilijoita ei ole tontilla ja linnut ajetaan puihin. Kun vartiointiliike U.Armas on saanut kierroksen päätökseen eikä tontilla kuljeksi ylimääräisiä “tunkeilijoita”, voidaan siirtyä sisätiloihin. Urmo osaa toimittaa, hämmästyttävää kyllä, ihan oikean seurakoiran virkaa. Tänäänkin se kävi rapsuteltavana ja parkkeerasi itsensä sopivasti hollille, jos jollain vaikka sattuisi tulemaan halipula <3

Pienet päikkärit välissä ja sitten hieman tottistreeniä väliin. Urmolla on ollut tehotreeni maahan menemisessä ja maanantaina aloin opettamaan kasvattaja Annen neuvosta alkuruutineja tähän liikkeeseen. Nyt vaan minunkin täytyy muistaa toimia samoin aina. Ennen maahanmenoliikettä silitän Urmoa kovien luota. Pari kertaa kun tein tämän maanantaina – tauko ja uudelleen niin alkoi oikeasti toimimaan! Hitaasti Urmo meni maahan, mutta meni.

Tänään tehtiin kaikkia mahdollisia liikkeitä ja nurtsilla oli merkkejä, kapuloita, noutoesine ja palkka. Seuraamiset olivat kerrassaan hienoja, välillä pientä ahdistusta, mutta ei niin paljon, että olisi kiepsahtanut vasemmalle käännöksessä minun ympäri. Olin oikein tyytyväinen. maahameno ja seisominen olivat hyvät – maahan meno on edelleen hidas, mutta ei jumpitusta. Välillä pyysin noudon ja Urmo haki kapulan / esineen, ilman saalissyöksyjä, palautti minulle – väljästi, mutta ei törmäyksiä. Osassa noudoista pyysinkin Urmon seuraamaan kapula suussa, jätin uudelleen istumaan – luoksetulo tai kauko-ohjauksia. Näissä oudoissa noudoissa Urmo oli alkuun hieman öönä, mutta lopulta piti kapulaa/esinettä kauniisti ja teki ekstraliikkeet. Luoksetuloja harjoiteltiin normaalina luoksetulona ja välillä pysäytyksen kanssa. normiluoksetulossa Urmo joko jää hieman väljäksi tai sitten ei vain kykene olemaan edes ihan vähän törmäämättä.. Törmäysten korjauksissa Urmo tarjosi istu/maahan/seiso repertuaaria ja meinasi keskittyminen herpaantua & kierrokset kasvaa. Luoksetulon pysäytys palautti taas keskittymisen ja taas alettiin hommiin. Niin ja saatiin onnistunut luoksetulo.

Välillä otettiin ukon etsintää – menin itse piiloon ja huusin Urmolle “ukko” – Urmo juoksi minun luo ja aloitti haukun. Minua se ei koske eikä tule likelle, tosin ei tärppimistä ole esiintynytkään pitkiin aikoihin muutenkaan. Hokattiin Urmon kanssa kesken omien treeniemme, että äiti oli mennyt laittamaan pyykkiä narulle – eli saatiin ihan oikea ilmaisutreeni. Varoitin äitiä hieman ennen kuin laskin Urmon ukolle. Molemmat taisivat hämmentyä hetkikseksi ja Urmon oli ihan pakko ensin pusuttaa ja sitten vasta haukkua.. Uudelleen lähetys kohti, tällä hetkellä jäykkänä, seisovaa äitiä ja nyt Urmo aloitti haukun koskematta, mutta lopetti, kun kävelin kohti. Uudelleen lähetys ja nyt kaikki meni nappiin.

Leikkikentän siivous ja hieman jalkkista & rengastaistelua ennen puutarhahommia. Urmo osaa hienosti toimia ylimpänä tarkastajana: “jokaiselle kukalle vettä ja tämä kuulkaa ei vielä saanut”.. Tosin tänään Urmo keksi myös kaahata kukkapenkkien läpi – aiemmin se on malttanut hypätä, mutta nyt suikkana läpi..

Työntäyteinen ja ei niin helteinen päivä pitkästä aikaa herätti Urmon ruokahalun. En muista koska viimeksi se olisi kieppunut jaloissa katsonut tarkkaan mitä kuppiin laitetaan ja kun lupa ottaa ruokaa heltisi niin Urmo oli hotkimassa sapuskaa napaansa. Jälkkäriksi duunarille vielä ihka oikea luu ja tämän tuhoamisen jälkeen oli Urmo Armas kovinkin tattis löpö ja veti unta palloon syvään huokaillen <3

Urmo vesillä

Ennakkoluuloista poiketen, Urmo on yllättänyt minut todella positiivisesti veneillessä ja harjoteltaessa järvipelastusta. Urmo käyttäytyy veneessä hyvin ja ensimmäisestä treenikerrasta alkaen on keskittynyt tekemiseen ja miettimiseen mikä on homman nimi.

Ekalla kerralla en antanut mitään käskyä Urmolle, menimme veneeseen pelastusliiveissä ja sitten vaan ajeltiin tuuleen. Kun Urmo merkkasi hajua, kehuin maltillisesti ja annoin sen tehdä töitä, samalla mentiin vahvemapaan hajuun ja hajussa rantaan päin. Urmo loikkasi veneestä pois, mutta sitten tuli tenkkapåå – Urmon uimarintaidot eivät vakuuttaneet Urmoa itseään ja se pyrki takaisin veneeseen. Ei muuta kuin koira kyytiin ja jatkettiin, aivan rantavesissä Urmo suikkasi laidan yli ja lähti paikallistamaan ukkoa.

Seuraavalla treenikerralla tehtiin hieman vastaava harjoitus. Urmolla ei ollut pienintäkään epäselvyyttä siittä mitä ollaan menossa tekemään. Se pönötti veneessä rauhassa ja merkkasi hajun todella selkeästi, vahvan hajun haukkui (ei toivottua, mutta en puuttunut tähän). Nyt tarpeeksi vahvassa hajussa Urmo hyppäsi laidan yli ja lähti paikallistamaan. Päästin sen vasta, kun jalat ylttivät pohjaan. Alkuun Urmo juoksi kaislikossa ja paikallisti ja sai hajun – lähti uimaaan - ja ukko löytyi parin sadan metrin päästä :-)

Tämän kesän kolmas treenikerta olikin Urmolle sitten kinkkinen.. Ukko oli karikossa Kirvessaaren edessä. Karikon ympärillä oli pinnassa kiviä ja Artun suoritituksen, kun katseli niin näki kuinka haju “ajautui” karikosta juuri näihin pintakiviin. Pintakivien ja karikon välissä tuuli oli mitä sattuu ja suunta vaihtui. Arttu suoritui tehtävästä loistavasti, tarkasti pintakiven ja paineli karikolle. Urmolle vastaava harjoitus oli vaikea, Urmo paikallisti hajua pintakiville, mutta ei arvannut lähteä uimaan ja tarkastamaan. Meni kauan, että Urmo sai vahvan hajun karikosta ja todella lähellä lähti vasta veneestä. Ukko löytyi, mutta kaikkeen tarpeettomaan säätämiseen meni energiaa. Otettiin paikko, joka meni melkein putkeen. Urmo merkkasi ukon, mutta vahvaa hajua ei saatu vesiltä. Urmo hyppäsi kuitenkin veneestä, paineli saareen ja etsi ukon. Tämä kait se tärkeintä ;-D

Urmon epävarma uiminen varjostaa hieman järvellä työskenteleyä. Toki mielipiteitä on suuntaan jos toiseenkin pitäisikö koiran ylipäänsä antaa hypätä veneestä vai pitäisikö laskea kolmio hajujen perusteella ja rantautua hallitusti koiran ilmaisun ja tulosten perusteella. Merellä on varmasti erittäin perusteltua, etteivät koirat hyppele veneestä pois vaan ne viedään rantaan. Ymmärän paremmin logiikan, jota Kari on opettanut kaikessa etsinnässä. Tyyli vapaa, mutta ukon on löydyttävä, ukko ilmaistaan ja ukkoa ei missään tilanteessa koskaan ikinä jätetä. Tällä perusteella annan ja vahvistan Urmoa siihen, että löytyi ukko mistä vain niin sinne mennään – tarvittaessa vaikka sitten uimalla. Luotan siihen, että tarvittaessa saan kuitenkin Urmon pideltyä, jos veneestä ei hypitä. Täytyy vain treenata uimamaisterin taitoja Urmon kanssa ;-) sinnikkäästä harjoittelyusta huolimatta Urmo ei oikein hokaa käyttää takapäätään ja uiminen on etupärskyttelyä. Pientä kehitystä on havaittavissa, mutta edelleen uimarointi on hieman räpistelyä.. Onhan tässä vielä kesää jäljellä :-D

11.7.2010 Kaunis Urmo

Urmo osallistui viimeistä kertaa näyttelyssä nuoriin miehiin Karjaalla 11.7.2010 ja oli ROP ja SERT.

Tuomarina oli Maret Kärdi, jolta Urmo on jo saanut Sertin, mutta selkeästi tykkäsi Urmo Armaasta edelleen. Aivan kaameasta hellekelistä huolimatta Urmo jaksoi käyttäytyä ihan oikeasti kauniisti koko päivän ja ehkä juuri kuumuuden takia kehäkäyttäytyminen oli tällä kertaa oikein kaunista.

Alla vielä Urmon arvostelu, (joka päivittyy kotisivuille jahka tekniset “pikku” ongelmat on ratkottu..)Keskikokoa korkeampi, oikeantyyppinen mutta lihaspeitettä kaipaava nuori uros. Rodunomainen ryhti. Oikeanmuotoinen ja ilmeinen pää, jossa oikea-asentoiset korvat, ryhdikäs kaula, tummat silmät, liikkuvaiset vahva raajaluusto, hyvät kulmaukset ja hyvin kannettu häntä, joka liikkeessä kohoaa hieman reippaasti, umpimusta oikeanlaatuinen karvapeite, hyvä luonne, tänään hieman laiha. ERI1, PU1, SERT, ROP